5. luento: oppimisympäristöjen kehittämisen nykytilanne ja tulevaisuus

Viimeistä viedään, tulipa viimeinen luentokerta nopeasti! Luento oli samanaikaisesti hyvin informatiivinen ja toiminnallinen, mikä ainakin minusta herätti entistä enemmän kiinnostusta tähän aiheeseen. Luennolla käsiteltiin muuttuvia oppimisympäristöjä ja se loi laajan katsauksen niiden nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen.

Kuten aikaisemmissa postauksissa olemme todenneet, nykykäsitys oppimisympäristöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä on laaja ja monipuolinen: on henkilökohtaista ja jaettua, globaalia ja lokaalia, fyysistä ja virtuaalista sekä formaalia, informaalia ja non-formaalia oppimisympäristöä. Kaikki nämä luovat sen kontekstin, jossa ihminen oppii ja kehittyy elämässään eteenpäin. Teknologia on kehittynyt ja kehittyy edelleen niin hurjaa vauhtia, että kasvatuksen ja koulutuksen on välttämättä pysyttävä sen tahdissa mukana. Tämä luokin kaikille kasvatus- ja koulutusinstituutioille yhteisen haasteen, jonka saavuttamiseksi on tehtävä jatkuvaa kehittämistyötä niin omassa ajattelussa kuin pedagogisessa toiminnassa. Luennolla todettiinkin, että opetusalan asiantuntijoilla näyttää olevan hyvin yhteneväiset ajatuksen oppimisympäristöjen kehityssuunnasta ja siinä korostuu

• yhteisöllinen oppiminen
• ilmiöpohjainen oppiminen
• ongelmaperustainen oppiminen
• tutkiva oppiminen

Kaikki edellä mainitut oppimisen muodot korostavat itse asian oppimisen lisäksi yhteisöllistä työskentelyä, teknologisten taitojen harjaantumista sekä tietötyön taitoja.Varhaiskasvattajina on tärkeäää tiedostaa kaikki nämä oppimisen muodot ja ymmärtää niiden merkittävyys erityisesti pienten lasten oppimisessa. Edellisessä kirjoituksessa yhteisöllistä ja tutkivaa oppimista pohdittiinkin enemmä. Lisäksi puhuttiin autenttisen oppimisen lisääntymisestä eli siitä, kuinka opetustilanne keskitetää yhteisön ja ympäristön kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen esimerkiksi tutkimalla ympäröivää maailmaa, jakamalla kokemuksia ja viestimällä autenttisessa ympäristössä, myös virtuaalisesti. Autenttinen oppiminen vaikuttaa ajatuksena sellaiselta, jota erityisesti varhaiskasvatuksessa tulisi käyttää: tutkiva, kokemuksellinen oppimistyyli, jossa tiedon jakamista korostetaan. Lasten kanssa kokemuksellisuus ja yhdessä toimiminen kun ovat aika merkittäviä piirteitä ja oikeastaan pienen lapsen oppimisen perusta.

Lisäksi luenolla käytiin läpi erilaisia sovelluksia, joita voi käyttää oppimisen tukena. Erityisesti tämä osio luennosta tuntui mielenkiintoiselta ja herätti pohtimaan, miten näitä voisi käyttää varhaiskasvatuksessa. Nostan esiin tässä mielestäni parhaiten varhaiskasvatukseen sopivimpia, mutta voitte kommentoida myös omia ideoitanne. Ensinnäkin luennon diat löytyvät SlideShare -palvelusta:  http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/oppimisympristjen-kehittmisen-nykytilanne-ja-tulevaisuus 

Mielestäni tämän käyttö sopii erityisesti vaikka koulutusmateriaalien jakamiseen kaikille ryhmän jäsenille, mutta myös esimerkiksi tiedon jakamiseen vanhemmille. Mitä mieltä te muut olette tästä?

Lisäksi saimme kokeilla itse sekä Aurasmaa että QR-koodilukijaa luennolla. Ryhmämme ainakin pohti Aurasman ja QR-koodilukijoiden käyttöä päiväkodeissa ja niiden käyttö nähtiin mahdolliseksi. Aurasman avulla lapset voivat harjoitella esimerkiksi tablettien käyttöä ja samalla saada tietoa oikeastaan mistä vaan. Varhaiskasvattaja voi itse kehitellä Aurasman sisällön sopimaan vaikka tiettyyn teemaan, jota lasten kanssa halutaan käydä. QR-koodin avulla taas voidaan käyttää erilaisia pelejä tai muita hyödyllisiä ohjelmia. Luennolla esimerkkinä oli jumppaohjelma, joka löytyi QR-koodin takaa.

Lisäksi luennolla kokeiltiin kahta hieman saman tyyppistä sovellusta Kahootia  sekä Quizizziä , jotka molemmat perustuvat tietovisatyyppisiin kyselyihin. Nämä kaksi ovat ehkä vähän haastavia käyttää pienten lasten kanssa, mutta olisiko teillä niille jotain soveltamisajatuksia? Voisiko niitä käyttää esimerkiksi niin, että varhaiskasvattaja lukisi vaihtoehdot ääneen ja lasten kanssa pohdittaisiin niitä yhdessä keskustelemalla? Entä voisiko niillä kysyä esimerkiksi työyhteisön mielipiteitä jostain?